Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Kilpirauhanen lyhyesti

Kilpirauhanen (lat. glandula thyroidea) on umpirauhasiin kuuluva rauhanen. Se sijaitsee ihmisellä heti aataminomenan alapuolella, kilpiruston lähellä henkitorven etupuolella. Iho- ja lihaskerrokset peittävät sitä. Rauhanen on varsin suuri umpirauhaseksi, aikuisen ihmisen kilpirauhanen painaa 15–30 grammaa. Kilpirauhaslohkojen normaali pituus on noin 4 cm ja leveys ja paksuus noin 2–2,5 cm. Kilpirauhanen on perhosenmuotoinen: lohkot siipinä ja kannas ruumiina.

Kilpirauhashormonit vaikuttavat lähes jokaiseen soluun kehossa. Kilpirauhashormonit säätelevät aineenvaihduntaa, kehon lämpötilaa, vaikuttavat proteiinisynteesiin sekä osallistuvat luuston kehitykseen ja kasvuun. Kilpirauhashormonit säätelevät myös kehon proteiinin, rasvan ja hiilihydraattien käyttöä sekä stimuloivat vitamiinien ja hivenaineiden aineenvaihduntaa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta voi vähentää kehon aineenvaihduntaa 40-50 prosenttia ja liikatoiminta voi nostaa aineenvaihduntanopeuden jopa 60-100 prosenttia normaalitason yläpuolelle.

Kilpirauhashormonit vaikuttavat myös ihmisen psykologiseen vointiin.

Kilpirauhashormonit ovat siis suuressa roolissa kehon kokonasvaltaisessa hyvinvoinnissa ja kehityksessä.

Kilpirauhasen pääasiallinen tehtävä on tuottaa hormoneja ja tunnetuimmat näistä ovat:

Tetrajodityroniini (T4-hormoni), jota on suurin osa kilpirauhasen tuottamasta hormonista. Säätelee aineenvaihduntaa sekä nuorella yksilöllä myös kasvua ja kehitystä. Tärkein tehtävä on aineenvaihduntaa säätelevien hormonien valmistaminen. Tetrajodityroniini (T4-hormoni) on inaktiivinen hormoni, eli se muuttuu suurimmaksi osaksi kudoksissa trijodityroniiniksi (T3-hormoni).

Trijodityroniini (T3-hormoni). Kilpirauhanen tuottaa T3-hormonia vähemmän kuin tyroksiinia, mutta trijodityroniini on paljon potentimpaa, eli vaikuttaa voimakkaammin kuin tyroksiini. Tyroksiinista muokataan elimistössä trijodityroniinia (T3-hormoni).

Käänteinen trijodityroniini (rT3-hormoni). Kilpirauhasessa syntyy myös 3,3’,5’-trijodityroniinia (rT3, käänteinen trijodityroniini), jolla ei ole kilpirauhashormonin aktiivisuutta. Tätä syntyy kilpirauhasessa ja sen ulkopuolella. Tämä hormoni on esillä kun puhutaan "kääntö/muunto ongelmasta". Kortisolin tuotanto vaikuttaa tähän.

Kilpirauhanen tuottaa myös muita hormoneja:

Diiodotyroniini (T2-hormoni). Toimii metaboliittina T4- ja T3-hormoneille. Nostaa perusaineenvaihduntaa ja toimii rasvanpolttajana. T2-hormoni myös stimuloi T4-hormonin muuntoa T3-hormoniksi.

Monoiodotyroniini (T1-hormoni). T1-hormonin roolia eri kilpirauhassairauksien yhteydessä tutkitaan vielä. Uusimpien tutkimusten mukaan T1-hormoni näyttäisi vaikuttavan aivojen sähköisen toimintaan ja voi olla osallisena moniin mielenterveyshäiriöihin.

Tyreoglobuliini (Tg). Tyreoglobuliini on proteiini joka toimii kilpirauhashormonien, tyroksiinin ja trijodityroniinin, varastona ja lähtöaineena. Tyreoglobuliinia muodostuu 132 tyrosiinimolekyylistä ja noin 40-kertaisesta määrästä muita aminohappoja. Tyreoglobuliini on kilpirauhasen määrällisesti tärkein proteiini. Hashimotoa tai Gravesin-tautia sairastavat kehittävät yleensä vasta-aineita tyreoglobyliinia vastaan.

Tyreoideaperoksidaasi entsyymi (TPO). Toimii keskeisenä entsyyminä kilpirauhashormonien synteesissä. Seerumin tyreoideaperoksidaasi- (S-TPOAb, S-TyrPAb), tyreoglobuliini- (S-TyglAb) ja tyreoideamikrosomivasta-aineet (S-TYMSAb) ovat tärkeimmät kroonisen autoimmuunityreoidiitin diagnostiikassa käytetyt vasta-ainetutkimukset.

Diiodotyrosiini (DIT). Kilpirauhashormonien esiaste.

Monoidotyrosiini (MIT). Kilpirauhashormonien esiaste.

Lähteet: