Ostoskorin sisältö0  tuotetta - Yhteensä 0.00 €

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi on kilpirauhasen sairaus, joka aiheuttaa elimistössä laaja-alaisia metabolisia ja entsymaattisia häiriöitä. Pelkkää Tyroksiini-lääkitystä Suomessa käyttää noin 300 000 ihmistä joten kyseessä on hyvin yleinen sairaus. On joitakin yleisimpiä syitä kilpirauhasen vajaatoimintaan, mutta läheskään kaikkia vajatoiminnan syitä ei vielä tunneta.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa voi sairastaa, vaikka arvot olisivatkin viitteiden sisällä. Tästä syystä lääkäreiden olisi ensisijaisen tärkeää myös kuunnella potilasta, eikä tuijottaa vain laboratoriokokeita. Pahimmassa tapauksessa kilpirauhasen vajaatoiminta suljetaan pois pelkän TSH arvon perusteella, vaikka potilaalla olisi selkeä oirelistaus mikä sopii kilpirauhasen vajaatoimintaan. Pitkään hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta voi altistaa muille vakaville sairauksille.

Jos oireet täsmäävät ja arvot ovat viitteiden alarajalla, olisi hyvä testata 6 kk koelääkitystä Tyroksiini-hormonilla. Lääkekokeilu ei ole vaarallinen elimistölle. Parhaimmassa tapauksessa kokeilu tuottaa tulosta ja ihminen saa elämänsä takaisin.

Yleensä kilpirauhasen vajaatoiminta on selkeä ja hoito helppoa pelkällä Tyroksiini hoidolla. On kuitenkin pieni ryhmä, joille pelkkä Tyroksiini hoito ei auta, vaan jopa pahentaa tilannetta entisestään. Monesti tämä ryhmä ei saa tarvittavaa hoitoa, vaan joutuu pärjäämään joko ilman hoitoa, tai vääränlaisella hoidolla, mikä voi aiheuttaa vaikeitakin ongelmia pitkittyneen sairauden takia.

Vajaatoiminta voi olla erittäin vaikea, vaikka yleisesti otetut laboratoriokokeet T4V ja TSH arvot olisivat viitteissä, näiden kahden arvon lisäksi olisi hyvä ottaa myös T3V ja vasta-aine arvot.

Yleisimmät syyt kilpirauhasen vajaatoimintaan ovat:

  • Kilpirauhasen krooninen autoimmuunitulehdus (hashimoto). Tämä on yleisin kilpirauhasen vajaatoimintaa aiheuttava syy. Tässä oma elimistö muodostaa vasta-aineita kilpirauhasen omia kudoksia vastaan, eli kehon oma immuunijärjestelmä hyökkää kilpirauhasen omia soluja vastaan, tämän tilan kehittyminen voi kestää vuosia ja oireet hiipiä pikkuhiljaa. Monesti kilpirauhanen suurentuu struumaksi tai surkastuu pikkuhiljaa. Tämä tutkitaan ottamalla verestä kilpirauhasen vasta-aineet TPOAb ja TyglAb ja selvittää, onko aiheuttajana krooninen autoimmuunitulehdus.
  • Aivolisäkeperäinen kilpirauhasen vajaatoiminta (sentraalinen vajaatoiminta). Aivolisäke tuottaa TSH- (tyreotropiini) hormonia joka saa kilpirauhasen erittämään kilpirauhashormoneja. Jos aivolisäke ei tuota riittävästi TSH hormonia, johtaa se kilpirauhasen vajaatoimintaan kun kilpirauhanen ei saa käskyä tuottaa riittävästi hormoneja. Verestä mitataan TSH-hormoni. Monesti lääkärit mittauttavat vain tämän arvon, mikä ei kerro kilpirauhasen tilasta riittävästi. Tätä hormonia tuottaa aivolisäke, ei kilpirauhanen. Aivolisäkeperäinen vajaatoiminta todetaan jos molemmat TSH ja T4V arvot ovat matalat.
  • Muunto-ongelma. Tila jossa elimistö ei muunna tetrajodityroniinia (T4-hormonia) trijodityroniiniksi (T3-hormoniksi) normaalisti. Puhutaan myös Wilsonin oireyhtymästä, mikä ei ole virallinen diagnoosi tai sairaus toistaiseksi tutkimusten vähyydestä johtuen. Tässä T4-hormoni muuttuu rT3 hormoniksi, mikä ei ole aktiivinen hormoni, mutta estää T3-hormonin normaalin toiminnan soluissa. Elimistö tuottaa vähän rT3-hormonia normaalisti ja tuotanto lisääntyy silloin kun elimistö joutuu stressitilaan joko henkisestä, fyysisestä tai biologisesta syystä esim. fyysisen onnettomuuden sattuessa, psyykkinen stressi tai jokin muu tila missä kortisolin eritys lisääntyy tai vähenee dramaattisesti. LT, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Vesa Ilvesmäen mukaan on tutkimusnäyttöä siitä, että muunto-ongelma ainakin osalla johtuu tyypin 2 deiodinaasigeenin polymorfismeista. Viitteitä muunto-ongelmasta voidaan saada teettämällä rT3 testi yksityisen laboratorion kautta.
  • Häiriö kilpirauhashormoneiden synteesissä. Kilpirauhashormonien synteesiä säätelee kehossa noin 50-60 eri geeniä, eikä lähellekkään kaikkia toimintamekanismeja vielä tunneta. Synteesissä on paljon vaiheita ja ongelmia voi esiintyä monessa eri vaiheessa tätä monimutkaista prosessia.
  • Synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta. Kilpirauhaskudosta puuttuu tai ei ole kehittynyt riittävästi. Ihmisellä voi olla myös häiriö kilpirauhasen hormonituotannossa.
  • Kilpirauhasen poistoleikkaus. Kilpirauhanen poistetaan joko syövän tai liikatoiminnan hoitona.
  • Kilpirauhasen solujen tuhoaminen radiojodi-hoidolla. Käytetään liikatoiminnan ja kilpirauhassyövän hoidossa.
  • Lisämunuaisen ongelmat. Jos lisämunuainen tuottaa liian vähän kortisolia (lisämunuaisen uupumus) tai liikaa kortisolia (hyperkortisolismi tai Cushingin oireyhtymä), vaikuttaa tämä myös kilpirauhashormonien toimintaan elimistössä. Kortisoli osallistuu viemään kilpirauhashormoneja verestä solutasolle. Alhainen kortisoli aiheuttaa kilpirauhashormonien kasautumista verenkiertoon ja tällöin T3V ja T4V arvot voivat molemmat olla koholla, eikä T3-hormoni pääse soluun missä se vaikuttaa. Liiallinen kortisoli taas aiheuttaa T4-hormonin muuntumista tehokkaammin rT3-hormoniksi mikä estää myös sen ettei T3-hormoni pääse vaikuttamaan solutasolla.

Vajaatoiminta voi oirehtia monella eri tapaa ja oireet voivat vaihdella yksilöstä riippuen hyvinkin paljon.

  • Väsymys ja uupumus (tämä on yleisin oire vajaatoiminnassa.)
  • Ruokahalumuutokset (ruokahaluttomuutta tai ylensyöntiä.)
  • Aineenvaihdunnan häiriöt, jotka johtavat useimmiten painonnousuun ja toisinaan laihtumiseen
  • Lämmönsäätelyn häiriöt, kuten kylmät kädet ja jalat, alilämpöisyys, hiki ja vilu vuorottelevat ja lämmönsieto heikentynyt. Yleensä ihminen ei hikoile, mutta joillakin voi esiintyä myös vaikeaa liikahikoilua
  • Autoimmuunisairaudet
  • Rasvamaksa
  • Kolesterolin nousu
  • Iho-ongelmat, kuten akne, pälvikaljuus, ihopaiseita, kuiva iho, ihottumat, ihon kutina ja psoriasis
  • Verensokeriongelmat erilaiset syöpäsairaudet, verenkiertoelimistön-häiriöt kuten korkea kolesteroli, heikko verenkierto, sydämentykytys, korkea verenpaine ja alhainen verenpaine
  • Hammasongelmat, kuten krooninen ientulehdus, vetäytyneet ikenet, hampaiden yhteen pureminen
  • Ruoansulatushäiriöt, kuten ärtynyt paksusuoli, imeytymishäiriöt, ummetus ja ravintopuutokset
  • Sydänongelmat, kuten sepelvaltimoiden kovettuminen, rytmihäiriöt, epänormaali verenpaine, sydämen heikko verenpumppaus, sydänlihaksen heikkous, kongestiivinen sydämen vajaatoiminta
  • Äänen käheys, nielemisvaikeudet, palan tunne kurkussa, turvonnut laajentunut kieli ja uniapnea
  • Immuunipuolustuksen toimintahäiriöt, lisääntynyt tulehdusherkkyys.
  • Psyykkiset ja tunne-elämän häiriöt, kuten huomiointikyvyn heikkous, ahdistus, masennus, muistihäiriöt.
  • Lihashäiriöt, kuten ataksia (tasapainohäiriöt, haparointi), karpaalitunnelisyndrooma, fibromyalgia sekä lihasheikkous
  • Neurologiset häiriöt, kuten korvaongelmat (huonokuuloisuus, tinnitus, huimaus), päänsärky ja migreeni, MS-tauti ja kihelmöinti (tunnottomuus ja pistely).
  • Nivel- ja lihaskivut
  • Suvunjatkamisongelmat, synnynnäiset epämuodostumat, rinta- ja munasarjakystat, endometrioosi, lapsettomuus ja kuukautishäiriöt
  • Hengitystieongelmat, kuten astma, krooninen keuhkoputken- ja poskiontelontulehdus, keuhkokuume ja keuhkolaajentuma
  • Rakenneheikkouksia, kuten osteoporoosi, skolioosi, lohkeilevat kynnet ja huonolaatuiset hiukset, silmäripsien oheneminen ja katoaminen
  • Virtsatieongelmat, toistuvat virtsarakontulehdukset ja munuaisten toimintahäiriöt

Oirekirjo voi olla todella monipuolinen, mikä tekeekin tästä haastavan sairauden diagnosoida oikein. Toisella henkilöllä voi olla täysin erilaiset oireet kun toisella. Myöskin osa oireista esiintyy myös liikatoiminnassakin, mikä lisää haasteita saada oikea diagnoosi. Kilpirauhasen liikatoiminta on kuitenkin helpompi sulkea pois verikokeilla kuin vajaatoiminta.

Lähteet:

Apu Terveys lehti 1/2016

http://www.apu.fi/artikkeli/uusi-apu-terveys-ilmes...